Jos näin Joulun kunniaksi koittaisi ottaa taas "härkää sarvista" :)
Työkaverini kanssa varattiin kesäkuussa ensimmäinen cr-tuntimme. Myös toinen ystäväni intoutui lähtemään tallille tutustumaan, hän ei koskaan ollut harrastanut tätä harrastuksista jalointa.
Työkaverillani ei aika riittänyt harrastukseen, mutta toinen ystäväni innostui. Onneksi hänkin on vuorotöissä, joten saatiin kivasti sovittua tunteja päiväs aikaan. Tallin pitäjä on aivan ihana ihminen ja otti meidät kahdestaan pienryhmä CR-tunnille välillä aamusta, välillä illasta, miten nyt saatiin kaikkien menot sopimaan yhteen.
Itse rakastan vuorotyötäni ja en osaisi enää edes kuvitella elämääni ilman arkivapaita. ( Miten "normaalit" ihmiset hoitaa virallisia asioita tai kotia..? ;) )
Väitän että vuorotyö on onneni tässä hevoshurahduksessa! Ainakin 3 asiaa tulee helposti mieleen:
"Normaalina" ihmisenä olisin vain mennyt iltaisin tunnille useiden muiden ratsukoiden kanssa, ajattelematta sen enempää muita vaihtoehtoja. Loppusyksystä myös isojen ryhmien tunneilla käyneenä, voin todeta että saan paljon enemmän irti pienryhmistä.. Tietenkin kun opettajan ei tarvitse keskittyä kahdeksaan ratsukkoon vaan vain pariin taulapäähän :)
Okei, maksaahan se muutaman euron normia enemmän, mutta tässä elämän tilanteessa olen sen ehdottomasti valmis maksamaan. Ja jos tilanne muuttuu, täytyy harkita muista "paheista" luopumista :D
En olisi saanut niin vahvasti cr-pohjaista opetusta vakituisilla iltatunneilla (vakituiset istuntatunnit on täynnä). Cr opetus kun tuntuu sopivan tällaiselle tädille erinomaisesti.. En halua edes ajatella miten onneton istuntani olisi, jos en olisi kärsivällisen 2-tason cr-ohjaajan opissa . Ja siis ei se istunta todellakaan ole hyvä nytkään, mutta varmasti parempi ;)
Ja etenkään en olisi saanut niin paljon "extraoppia" hevosasioista. Kun menemme päivällä kahdestaan tallille, saamme rauhassa itse laittaa pollet kuntoon ennen ja jälkeen ratsastuksen. Henkilökunta ehtii paremmin neuvoa, opastaa ja jutella, kun ei ole suurta laumaa ratsastajia. Jos polleilla on jotain erityisiä juttuja, saamme itse tehdä ne kun ei ole sellaista kiirettä. Pääsemme myös näkemään ja oppimaan sitä arkea mitä iltaisin ei näe. Akupunktiot, hieronnat ja ell vierailut kun tapahtuu päivä aikaan :)
Ihanaa Joulua kaikille!
Caritan hummailuja
Kaverit ei (varmaankaan) enää jaksa kuunnella uusiohevoshurahtanutta, joten kirjoittelen sitten tänne, ainakin itselleni muistiin, mitä kaikkea milloinkin tapahtuu :)
maanantai 23. joulukuuta 2013
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Alku
Työkaverin kanssa jonain hiljaisena yönä alettiin pohtia, että olisikos korkea aika jälleen käydä ihmettelemässä maailmaa hevosen selästä.
Tartuttiin tuumasta toimeen ja käytiin netissä kotiemme väliltä (80km) kaikki mahdolliset tallit läpi. Yhteen mielenkiintoisen talliin päädyttiin ja ei sitten muuta kuin puhelin seuraavana päivänä kouraan.
Jos mies olisi tiennyt mihin tämä viaton yövuorossa käyty keskustelu johtaa olisi varmasti kieltänyt soittamasta ;)
Tartuttiin tuumasta toimeen ja käytiin netissä kotiemme väliltä (80km) kaikki mahdolliset tallit läpi. Yhteen mielenkiintoisen talliin päädyttiin ja ei sitten muuta kuin puhelin seuraavana päivänä kouraan.
Jos mies olisi tiennyt mihin tämä viaton yövuorossa käyty keskustelu johtaa olisi varmasti kieltänyt soittamasta ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)